Nyt autonomistajana tuntuu hankalammalta pyytää toisia ihmisiä näkemään vaivaa ja poimimaan meitä kyytiin pitkänmatkan bussipysäkeiltä tai juna-asemilta. Odotetaanko meidän nyt käyttävän aina omaa kärryämme, kun sellainen kerran on käytettävissä? Toivottavasti ei.
Olipa hauska löytää blogi joka sivuaa niin läheltä omaa elämää. Minäkin asun sopivankokoisessa kaupungissa, keskustan tuntumassa, työmatkaa kilometri. Ei siis tarvetta autolle -varsinkin kun olen myös yrittänyt pitää hiilijalanjälkeni pienenä. Autokuume kuitenkin iski, sillä kyllästyin alituiseen kyytien kerjäämiseen kun joukkoliikenne ei toimi -tai toimi silloin kun minä en sitä tarvinnut. Lisäksi kaksi koiraa on helpompi pakata omaan autoon kuin jännittää niiden käytöstä bussimatkoilla. Koirille siis ostin auton, ja sitikka sekin :-)
VastaaPoista